Valtio.html

Tämä artikkeli kertoo valtiosta poliittisena käsitteenä. Sanan muita merkityksiä käsittelee Valtio (täsmennyssivu).

Valtio on yhteisö, jolla on tietyllä alueella muista yhteisöistä riippumaton valta erityisesti yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi.

Max Weberin määritelmän mukaan valtio on "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella"

Sisällysluettelo

1 Suomen valtio
2 Valtio organisaationa
3 Valtion tehtävät Woodrow Wilsonin mukaan
4 Katso myös
5 Kirjallisuutta

muokkaa Suomen valtio

Suomessa valtion oikeutus perustuu demokraattiselle valtioaattelle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.

Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.

muokkaa Valtio organisaationa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Valtio on eräs ihmisen järjestäytymisen muoto. Sitä edelsivät suku, heimo tai päällikkökunta ja nykyaikana on meneillään globalisaatio. Valtio syntyi ihmisyhteisön valtarakenteista. Valtio mahdollisti hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämään kohdistuvan verotuksen turvin.

Quincy Wrightin mukaan kauppa ja tekniikka vaativat uudenlaista hallintoa ja lakeja. Tämän mukaan maailmanlaajuiseksi kehittynyt informaatiotekniikka ja maapalloistunut vapaakauppa ennakoisivat maailmanlaajuista hallintoa ja maailmanlaajuisia lakeja. Maapalloistuminen tuskin merkitsee valtion nopeata häviämistä, mutta selvästi sen vallan vähenemistä. Ylin taso (globaali taso) valvoo muodostuttuaan alempia, yleisiä valtarakenteita ja valtioita. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa maailmanlaajuista yhteistoimintaa. Tähän liittyy myös ajatus kokonaisturvallisuudesta.

muokkaa Valtion tehtävät Woodrow Wilsonin mukaan

Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin näkemykset 1920-luvulla edustavat tyypillistä näkemystä ns. yövartijavaltion tehtävistä.

järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
rikosten rankaisu ja määrittely
oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen

Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin länsimaissa laajentunut. Nykyään erityisesti eurooppalaisessa ajattelussa valtion tehtäväksi nähdään myös yksilön sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien turvaaminen. Tämä laajentaa valtion tehtävät koulutuksen, sosiaalipolitiikan ja talouden alueelle.

muokkaa Katso myös

muokkaa Kirjallisuutta

Haarscher, Guy: Tunnustuksettomuus. (Alkuteos: La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4.

Lahtinen, Mikko (toim.): Matkoja utopiaan. Sisältö: Aurinkokaupunki / Tommaso Campanella. Uusi Atlantis / Francis Bacon. Täydellisen valtion idea / David Hume. Matkoja mahdolliseen / Mikko Lahtinen. Suomentaneet Pia Mänttäri, Topi Makkonen, Petri Koikkalainen ja Tuukka Tomperi. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-058-9.

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.