Terveydenhuolto.html



Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: yksi ainut amerikkalaisperäinen artikkeli, suomenkieliseen osioon ei lähteitä

Terveydenhuolto tarkoittaa lähinnä lääketieteellisiä ja osin myös sosiaalialan piiriin (päihdehuolto) kuuluvia järjestelmiä.

muokkaa Terveydenhuollon järjestäminen

Terveydenhuoltopalvelut jaetaan nykyisin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuoltoon kuuluu kunnallinen terveyskeskuksessa saatu terveyspalvelu, terveydenhoitajan suorittama työ eri neuvoloissa ja terveyskeskuslääkärien antamat terveyspalvelut. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat isojen kaupunkien poliklinikoilla, aluesairaaloissa, keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa sekä yksityispuolella tuotetut terveyspalvelut, jotka ovat erikoislääkärijohtoisia.

Lainsäädäntötasolla vuoden 2008 aikana pyritään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämiseen, yhteistyön lisäämiseen ja yhteiseen järjestelmään - alueellista tai seutukunnallista mallia suunnitellaan.

Terveydenhuoltoa harjoitetaan yleensä joko yhteiskunnan tukemana tai yksityisillä lääkärikeskuksilla. Suomessa käytetään molempia tapoja, yhteiskunnan terveydenhuollon ollessa maailmanlaajuisesti tarkastellen melko hyvä. Tämä tarkoittaa, että köyhimmätkin ihmiset pääsevät tarvittaessa hoitoon, mikäli resursseja vain riittää. Yhdysvalloissa suurin osa terveydenhuoltomaksuista katetaan terveysvakuutuksilla tai korkeilla yksittäisillä terveydenhuoltomaksuilla, joihin köyhimmillä ei juuri ole varaa. Libertaristien mielestä Yhdysvaltain kallis terveydenhuolto ei johdu yksityisyydestä vaan kilpailua ja sopimusvapautta rajoittavista säädöksistä.^[1]

Suomessa terveydenhuolto on suurehko menoerä valtion ja kuntien budjeteissa. Vuonna 2001 terveydenhuollon julkiset menot olivat 6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Lähde: Valtionvarainministeriön budjettiarvio 2004), josta noin viidesosa rahoitetaan valtion budjetista. Tästä huolimatta resurssipula on joillain paikkakunnilla huomiota herättävää. Suomalaisia yksityisiä lääkärikeskuksia ovat muun muassa Diacor ja Mehiläinen. Suomessa yksityiset sairausvakuutukset ovat kansainvälisesti katsoen edullisia julkisen terveydenhuollon ansiosta, jolloin järjestelmät voivat toimia rinnakkain. Kansainvälisesti katsoen Suomessa terveydenhuollon kulut ovat pienet ja järjestelmä on julkisen terveydenhuollon vahvuudesta johtuen tehokas. Erityispiirre on että esimerksi EU-alueella vain Portugalissa yksittäisten potilaiden ja kotitalouksien maksuosuus terveydenhullon kustannuksista on Suomea suurempi.

muokkaa Terveydenhuollon organisaatioiden kehittämisnäkymiä

Porter & Teisberg ehdottavat Yhdysvaltojen terveydenhuollon organisaation uudistamiseksi kahdeksaa päälinjaa, jotka on käsitelty Suomen psykiatriyhdistyksen piirissä 2008 ja todettu myös Suomessa käyttökelpoisiksi^lähde?:

• Terveydenhuollon palvelut järjestettävä potilaskeskeisesti.
• Potilaan on saatava mahdollisemman paljon terveyshyötyä.
• Tulosten säännöllinen mittaaminen – preferenssiperusteinen: esimerkiksi elämänlaatu.
• Järjestelmän organisointi terveysongelman / sairauden pohjalta.
• Esimerkiksi F2XXX (erilaiset psykoottiset häiriöt) lapsesta vanhukseen, tämä takaisi riittävän ”massan” asiantuntevia ammattilaisia ja uudet innovaatiot.
• Kilpailu tuloksella, ei hinnalla. Hyvä hoito on aina halvempi vaihtoehto (Jos tulee muu tulos ongelma on laskennassa. Köyhällä ei ole varaa halpaan terveydenhuoltoon)
• On huomattava että hoidolla vaikutetaan myös omaisiin, perheisiin ja verkostoon ja nämä kustannukset on huomioitava.
• Lääkäreillä on riittävästi osaamista johtamaan terveydenhuollon järjestelmää.

muokkaa Ihmiset ja palvelut

Terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi kätilöt, lääkärit, psykologit ja sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat eli bioanalyytikot ja lääkintävoimistelijat eli fysioterapeutit. Terveydenhuoltopalveluja ovat muun muassa ehkäisevä hoito, rokotukset, reseptimääräykset lääkkeille ja niiden käytön valvonta, leikkaukset, diagnoosit, seurannat ja lapsen syntymisen avittaminen.

muokkaa Katso myös

• Julkinen terveydenhuolto
• Lääketiede
• Vaihtoehtoinen hoitomuoto
• Terveydenhuolto Yhdysvalloissa
• Terveydenhoito Kiinassa

muokkaa Lähteet

• Kansanterveyslaki 28.1.1972/66
• Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062
• Laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta 24.2.1978/159
• Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa 20.3.1987/322
• Porter, Michael E. Teisberg, Elizabeth Olmsted: How physicians can change the future of health care. JAMA (Journal of American Medical Association). 297(10):1103-11, 2007 Mar 14.

muokkaa Viitteet

muokkaa Aiheesta muualla

• Daniels, Norman: Justice and Access to Health Care The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)