Pareton periaate.html



Pareton periaatteen, joka on Pareto-jakaumien erityistapaus, mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Edelleen nuo 20 % syistä ovat jonkin toisen ilmiön seurauksista 80 % jne. Täten kaksikymmentä prosenttia kahdestakymmenestä prosentista ja edelleen kahdestakymmenestä prosentista on 0,8 %, ja 80 % kahdeksastakymmenestä prosentista ja edelleen 80 prosentista on 51,2 %, jolloin 51,2 % seurauksista johtuu 0,08 % syistä.

Italialainen Vilfero Pareto tutki vaurauden jakautumista suhteessa väestöön 1800-luvun englannissa alkaen kesästä 1897. Tutkimusten tuloksena syntyi epäoikeudenmukaisen jakaumisen teoria, ja Pareton havainto tunnetaan nykyään 80/20-sääntönä. Englantilainen George Zipf havaitsi kielitieteellisissä tutkimuksissaan Pareton vaurauskäyrää vastaavan ilmiön vuonna 1949. Näiden tulokset tunnetaan Zipfin lain nimellä.^[1]

Pitkä häntä tarkoittaa liiketoiminnan yhteydessä tilannetta, jossa liiketoimintaympäristön muutos mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan potenssijakauman vähävoluumisellä alueella.^[2] Pitkä häntä -ilmiöstä huolimatta Pareton periaate on edelleen voimassa.^[3]

80/20 säännön heikkoudet ovat:^[4]

1. Suhde ei ole juuri koskaan tasan 80/20, vaan esimerkiksi 90/10.
2. Suhdeluvun syynä oleva luku voi tuottaa vaikutuksen, jonka suuruus on sellainen, että kokonaissumma jää alle tai ylittää 100 prosenttia, esim. 90/25 tai 90/5.
3. Suhteessa voidaan verrata keskenään asioita, joilla ei ole loogista yhteyttä.
4. Suhdetta voidaan käyttää kuvaamaan ilmiöitä, joiden kuvaamiseen se ei sovi.

muokkaa Viitteet

muokkaa Lähteet

• Anderson, C. 2006. Pitkä häntä: Miksi tulevaisuudessa myydään vähemmän enempää. Suomentanut Pietiläinen, K. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 978-952-5697-01-8.

muokkaa Katso myös

• Pareto-tehokkuus
• Pitkä häntä
• Potenssilaki
• Sturgeonin laki
• Taloudellinen epätasa-arvo
• Zipfin laki