Osmanien valtakunta.html



Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

دولتِ عَليه عُثمانيه Devlet-i Âliye-i Osmâniyye
Perustettu 1281 – Lakkautettiin 29. lokakuuta 1923
lippu vaakuna
Pääkaupunki	Söğüt (1299-1326), Bursa (1335 - 1365), Edirne (1365-1453), Istanbul (Konstantinopoli) (1453-1922)
Pinta-ala	20 000 000 km² (1595); suurin historiallinen alue laajempi
Virallinen kieli	osmani
Valuutta	40 Para = Kurus, 100 Kurus = Liira
Edeltäjä(t)	Seldžukit Bysantin valtakunta
Seuraaja(t)	Turkki
Motto	Motto: Devlet-i Ebed-müddet (Ikuinen valtio)
Kansallislaulu	Osmanien keisarillinen hymni

Ensimmäisen hallitsijansa mukaan nimetty Osmanien valtakunta (myös Ottomaanien imperiumi, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta) oli olemassa 1300-luvulta ensimmäisen maailmansodan loppuun. Turkkilaiset osmanit olivat muslimeja, mutta valtakuntaan kuului monia kansoja, jotka saivat säilyttää oman kulttuurinsa ja uskontonsa. Valtakunnan hajottua siitä jäi jäljelle nykyinen Turkki.

muokkaa Historia

muokkaa Nousu

1300-luvulla turkkilainen Osman I (Uthmān) perusti pienen emiirikunnan Iznikin kaupungin ympärille. Valtakunta laajentui 1300–1400-luvuilla käsittämään Bysantin valtakunnan alueet, nykyisen Turkin, Kreikan, Balkanin ja Krimin. 1500-luvulla siihen liitettiin Selim I:n (1512–1520) alaisuudessa Egypti, Hijaz (Mekan ja Medinan alueet), Palestiina, Algeria ja alueita Punaisen meren rannalta. Suleiman I Suuren (1520–1566) aikana Osmanien valtakuntaan liitettiin lisäksi Välimeren rantakaistale Egyptistä Tunisiaan, Kaksoisvirran maa, Unkari ja alueita Euroopassa aina Wieniin asti.

Osmanien laajeneminen Eurooppaan pysäytettiin Wienin piirityksessä vuonna 1529 ja Lepanton taistelussa 1571 jolloin paavin, Venetsian ja Espanjan laivastot voittivat osmanit.

Wien pelastui uudelleen 1683 ja nyt osmanit ajettiin lopullisesti Tonavan taa.

muokkaa Rappeutuminen ja mureneminen

Osmanien valtakunta vuonna 1683

Osmanien valtakunta rappeutui ja sen valtapiiri Euroopassa murentui 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Vuoteen 1913 mennessä aiempi suurvalta oli menettänyt lähes kaikki Euroopassa olevat alueensa sekä myös kaikki Pohjois-Afrikan alueensa. Tähän oli syynä toisaalta valtion sisäinen rappeutuminen, toisaalta Venäjän myötävaikutus ja panslavismi.

Venäjä pyrki 1800-luvun puolesta välistä aktiivisesti laajentamaan alueitaan Balkanilla serbejä tukemalla, koska halusi pääsyn Välimerelle. Venäjän lopullinen tavoite oli Bosporinsalmen ja Konstantinopolin hallinta.

muokkaa Kreikan itsenäisyystaistelu 1821-30

muokkaa Balkanin sota 1853

Pääartikkeli: Krimin sota

Venäjä aloitti sodan Balkanilla 1853, jolloin Ranska ja Englanti lähettivät joukkoja Krimin niemimaalle, koska halusivat Turkkia tukemalla estää Venäjän mahdin laajenemisen Balkanilla. Itävalta tuki tässä sodassa länsivaltoja. Sota laajeni nopeasti moniin paikkoihin. Sota tunnetaan paremmin Krimin sotana. Englanti ja Ranska tulittivat laivoista myös Venäjän alaisen Suomen suuriruhtinaskunnan rannikkoa ja laskivat joukkoja maihin joissain kohdissa. Ahvenanmaalla englantilaiset räjäyttivät Bomarsundin linnakkeen. Suomen osalta sota tunnetaan nimellä Oolannin sota. Venäjä kärsi tappion eikä kyennyt laajentamaan valtaansa Balkanilla.

muokkaa Balkanin sota 1874

Pääartikkeli: Turkin sota

Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja laajeni sodaksi, jossa suomalaisetkin sotilaat "kärsivät vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessaan". Venäjä hyökkäsi Turkin alueelle keväällä 1877 ja valtasi 1878 Bulgariassa sijaitsevan Shipkan vuorisolan, jossa myös Suomen kaarti soti Venäjän puolella. Venäläiset pääsivät noin 10 kilometrin päähän Turkin silloisesta pääkaupungista Konstantinopolista eli nykyisestä Istanbulista. Serbia ja Montenegro itsenäistyivät, Bulgaria sai autonomian Turkin yhteydessä.

muokkaa Balkanin sota 1912-13

muokkaa Katso myös

• Osmanien sodat Euroopassa

muokkaa Hallitsijat

Ensimmäiset hallitsijat kutsuivat itseään nimellä bey, vuodesta 1383 arvonimi oli sulttaani. Sulttaanin alaisuudessa maata hallitsivat visiirit.

Käytettyjen nimien kirjoitustapa vaihtelee käytetyn arabialaisen kirjaimiston translitterointijärjestelmän mukaan.

muokkaa Kulttuuri

Pääartikkeli: Osmanien kulttuuri

Osmani oli keinotekoinen hovin ja virkakoneiston käyttämä kieli, jota kirjoitettiin arabialaisin kirjaimin. Vuonna 1928 Turkin tasavallassa otettiin käyttöön Istanbulin alueella käytettyyn puhekieleen pohjaava nykyturkki. Siitä seurasi mm. seuraavia muutoksia: kirjaimisto vaihdettiin latinalaiseksi ja kieltä puhdistettiin arabialaisista ja persialaisista vaikutteista (joidenkin arvioiden mukaan jopa 2/3 osmanin sanastosta oli lainaa näistä kielistä - myös vaikutus kielioppiin oli suuri), sekä luotiin runsaasti uudissanoja. Kielitieteessä sana osmani kielen nimenä tarkoittaa osmanivaltiossa käytettyä turkin kieltä, erotukseksi myöhemmästä turkin kielestä tai muista turkkilaisista kielistä.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Osmanien valtakunta.