Myyttikritiikki.html |
| | | ca | | | de | | | en | | | es | | | fr | | | it | | | nl | | | no | | | pl | | | pt | | | ru | | | ro | | | fi | | | sv | | | tr | | | vo | | |
| |  |
Myyttikritiikki tai mytologinen kritiikki (englanniksi myth criticism tai mythological criticism) on taiteen kriittiseen tarkasteluun soveltuva väline.
Myyttikritiikki käsitelee tavallisesti amerikkalaiseen elokuvaan kohdistuvaa tutkimusta.
Eräät tutkijat [1] katsovat, että elokuvan uskonnollista sisältöä voidaan käsitellä kolmella tavalla: teologisesti, myyttisesti ja aatteellisesti. Teologinen tapa tutkii heidän käsityksensä mukaan elokuvan ihmisen suhdetta juutalais-kristilliseen Jumalaan ja siihen liittyen synnin ja anteeksiannon käsitteitä. Ideologinen tapa taas miettii elokuvan uskonnon yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Mytologinen kritiikki perustuu uskonnollisuuden ja "pyhän" käsitteen laajempaan kontekstiin erityisesti yksilöpsykologisessa mielessä. Se tutkii, miten taide pureutuu alitajuntaan ja näkee pyhyyden erityisissä myyteissä ja rituaaleissa, salaperäisyydessä, sankaruudessa ja myös sankarihahmoissa. Näin ollen esimerkiksi Indiana Jonesin ja Rambon tapaiset hahmot ovat myyttikriitikoille kiehtova kohde. Erityisesti Star Wars on edistänyt myyttikritiikkiä huomattavasti.
Myyttikritiikin juurien katsotaan olevan Carl Jungin ja Mircea Eliaden teorioissa uskonnollisuuden ja psykologian yhteydestä. Nykyisiin myyttikriitikoihin luetaan esimerkiksi James Fraser sekä Claude Lévi-Strauss.[2]