Muinainen Lähi-itä.html
 
| ca | de | en | es | fr | it | nl | no | pl | pt | ru | ro | fi | sv | tr | vo |


 

 Tämän artikkelin tai sen osan muoto kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Muinainen Lähi-itä: Muinaisessa Lähi-idässä alkoi maanviljely joskus 10000-8500 eaa. Samoihin aikoihin alettiin pitää lampaita ja vuohia, myöhemmin noin 7000 eaa. nautoja kotieläiminä. Maanviljelyn kehitys vei Lähi-idän kehittymään viimeistään noin vuonna 6000 eaa. kohti sivilisaatiota. Ihmiset asettuivat asumaan jokilaaksoihin, minne syntyi tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria kaupunkeja. Kirjoitustaitoa pidetään sivistyksen merkkinä. Se keksittiin Uruk-kaudella. Varhainen sivistys nähtiin mm. Etelä-Mesopotamian Sumerissa, Elamissa ja Faaraoiden Egyptissä. Historia vyörytti esiin monia alueelle vaeltavia kansoja, ja enemmän tai vähemmän lyhytikäisiä pikkuvaltioita ja suurvaltoja. Sumerin jälkeen tuli Babylonia ja Assyria. Muinaisessa Egyptissä oli oma kulttuurinsa koko vanhan ajan. Assyrian mahti oli voimakkain n. välillä 1300- 720 eaa. Uus-Babylonian valtakunta jonka kuningas Nebukadnesar valloitti Israelin, kukistui noin 539 eaa. Persian vallatessa sen. Lähi-idän muinaisen ajan voidaan katsoa päättyneen noin 330 eaa. tapahtuneeseen Aleksanteri Suuren valloitusretkeen. Tämän jälkeen hellenismi levisi alueelle.

Sisällysluettelo

muokkaa Muinaisen Lähi-idän alue

Muinainen Lähi-itä Amarna-kaudella.

Muinaisen Lähi-idän alueita

  • Mesopotamia
    • Etelä-Mesopotamia
    • Pohjois-Mesopotamia
  • Levantti ja Syyria
  • Anatolia eli Turkki ja Länsi-Iran
  • Iran
    • Elam
    • Keski- ja Pohjois-Iran
    • Itäinen alue: Urartu
  • Egypti
  • Kaukasus ja Turkmenistan

Muinaisen Lähi-idän vaikutuspiirissä olevia reuna-alueita olivat mm Egyptin eteläpuolinen Sudan, Balkanin niemimaa ja Kreikka ja Turkmenistanin ja Uzbekistanin eteläosat sekä itäinen Iran ja Afganistan. Näille säteili vanhana aikana Lähi-idän kulttuurikehitys ja niissä saattoi syntyö keskitettyjä valtioita.

Aikataulukossa on tietoa eri kulttuureiden aikajaoista[1]

muokkaa Aikataulukko

muokkaa Aikakaudet Palestiinan seuduilla

Kivikausi
(2 000 000 eaa. - 3300 eaa.)		 Paleoliittinen
(2 000 000 eaa. - 8300 eaa.)		 Varhaispaleoliittinen 2,000,000 eaa. - 300,000 eaa.
Keskipaleoliittinen 300000 eaa. - 28000 eaa.
Myöhäispaleoliittinen 28000 eaa. - 10000 BP
Epipaleoliittinen 12000 eaa. - 8500 eaa.
Neoliiittinen
(8300 eaa. - 4500 eaa.)		 Esikeraaminen neoliittinen 8300 eaa. - 5500 eaa.
Keraaminen neoliittinen 5500 eaa. - 4500 eaa.
Kalkoliittinen
(4500 eaa. - 3300 eaa.)		 Varhaiskalkoliittinen 4500 eaa. - 4000 eaa.
Myöhäiskalkoliittinen (Ghassulian) 4000 eaa. - 3300 eaa.
Pronssikausi
(3300 eaa. - 1200 eaa.)		 Varhaispronssikausi
(3300 eaa. - 2000 eaa.)		 Varhaispronssikausi I 3300 eaa. - 3000 eaa.
Varhaispronssikausi II 3000 BCE - 2700 eaa.
Varhaispronssikausi III 2700 eaa. - 2200 eaa.
Varhaispronssikausi IV 2200 eaa. - 2000 eaa.
Keskipronssikausi
(2000 eaa. - 1550 eaa.)		 Keskipronssikausi I 2000 eaa. - 1750 eaa.
Keskipronssikausi II 1750 eaa. - 1650 eaa.
Keskipronssikausi III 1650 eaa. - 1550 eaa.
Myöhäispronssikausi
(1550 eaa. - 1200 eaa.)		 Myöhäispronssikausi I 1550 eaa. - 1400 eaa.
Myöhäispronssikausi II A 1400 eaa. - 1300 eaa.
Myöhäispronssikausi II B 1300 eaa. - 1200 eaa.
Rautakausi
(1200 eaa. - 586 eaa.)		 Rautakausi I
(1200 eaa. - 1000 eaa.)		 Rautakausi I A 1200 eaa. - 1150 eaa.
Rautakausi I B 1150 eaa. - 1000 eaa.
Rautakausi II
(1000 eaa. - 586 eaa.)		 Rautakausi II A 1000 eaa. - 900 eaa.
Rautakausi II B 900 eaa. - 700 eaa.
Rautakausi II C 700 eaa. - 586 eaa.


muokkaa Vuosituhannet


muokkaa Lähteet

  1. ↑ http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-6300.htm

muokkaa Katso myös

muokkaa Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muinainen Lähi-itä.
All Right Reserved © 2007, Designed by Stylish Blog.