Merivesi.html

Satelliittikuva meriveden ympäröimästä Florida Keys -saaristosta.

Merivesi on suolapitoista vettä valtamerissä ja sivumerissä. Maapallon vesivaroista jopa 97 % on merivetenä merissä, jotka peittävät 70,8 % maapallon pinta-alasta. Merivesien kokonaistilavuudeksi on laskettu 1 370 milj. km³ eli 1 370·10¹⁸ litraa.^lähde?

Meriveden suola on pääasiassa kallio- ja maaperästä siihen liuennutta natriumkloridia.

muokkaa Fyysiset ominaisuudet

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Kaavakuva meriveden suolojen koostumuksesta: oikealla sininen Sea water eli merivesi, josta 3,5 painoprosenttia on suoloja (punaruskea). Vasemmalla Sea salts: meriveden suolat, joista 55 % (vihreä) klorideja, 30,6 % (oranssi) natriumia, 7,7 % (keltainen) sulfaatteja, 3,7 % (sinivioletti) magnesiumia, 1,2 % (punainen) kalsiumia, 1,1 % (ruskea) kaliumia, ja 0,7 % (harmaa) muita suoloja ja mineraaleja.

Meriveden pintaosien keskimääräinen suolapitoisuus.

muokkaa Saliniteetti eli suolaisuus

Sade- ja jokivesien mukana meriveteen huuhtoutuu valtavia suolamääriä. Keskimääräinen suolapitoisuus eli saliniteetti on 3,5 painoprosenttia. Pintaveden suolapitoisuus on 3,0–3,8 %. Meriveden pohjaosien suolapitoisuus on tasainen, hieman alle 3,5 %. Viereisessä kaaviossa on esitetty meriveden suolojen koostumus. Suolapitoisuus on suurin lämpimillä, tuulisilla ja vähäsateisilla pasaatialueilla ja vähenee päiväntasaajalle ja navoille päin siirryttäessä.

muokkaa Lämpötilaerot

Meriveden keskilämpö on tavallisesti vain 3,9 °C. Pintavesien lämpötila on keskimäärin 17,4 °C joissa tropiikissa se on 27–28 °C ja napaseuduilla -1 – -2 °C. Meriveden pohjaveden lämpötila on n. 0 °C. Meriveden jäätymispiste on n. -1,9 °C, joka johtuu vedessä olevista suoloista ja mineraaleista.

muokkaa Tiheys

Meriveden tiheys vaihtelee lämpötilan, paineen ja suolapitoisuuden mukaan. Se on +4 °C:n lämpötilassa keskimäärin 1,027 g/cm³. Tiheyserot ovat myös merkittävä osatekijä merivirtojen synnylle: niiden ansiosta esimerkiksi Golfvirta pysyy liikkeessä. Veden kylmyys ja suolapitoisuus lisäävät veden tiheyttä, ja yhdessä niiden vaikutus korostuu. Suolaisen ja lämpimän sekä kylmän ja makean vesimassan sekoittuessa syntyy vesimassa, joka painuu edellisten alle.

muokkaa Väri

Meri näyttää tavallisesti siniseltä, koska merivesi absorboi enemmän pitkäaaltoista punaista valoa, kun taas lyhytaaltoisempi sininen väri hajoaa ja heijastuu eri suuntiin (ks. spektri). Meriveden väri kuitenkin vaihtelee syvänsinisestä vihreään ja harmahtavaan lietteen ja planktonin määrästä riippuen.

muokkaa Kemialliset ominaisuudet

Meriveden oletetaan sisältävän kaikkia amerikiumia kevyempiä luonnossa esiintyviä alkuaineita. Eniten merivesi sisältää kloridi-, natrium-, sulfaatti- ja magnesium ioneja, joista merivettä haihdutettaessa muodostuu ruokasuolaa eli natriumkloridia ja magnesiumsulfaattia.

Taloudellisesti kannattavaa on ruokasuolan, magnesiumin ja bromin erottaminen merivedestä, ja kuivilla rannikkoseuduilla merivedestä valmistetaan myös suolatonta juomavettä esimerkiksi tislaamalla tai käänteisosmoosin avulla.

Merivedessä on myös hyvin pieniä määriä kultaa painoprosenttia kohden, ja sitä onkin yritetty eristää mutta yhtään läheskään taloudellisesti kannattavaa menetelmää kullan erottamiseksi ei ole vielä pystytty kehittämään.

muokkaa Katso myös

muokkaa Lähteet

Merentutkimuslaitos - merivesi

Tämä meriä, järviä, jokia tai muita vesialueita käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.