Merenpinnan nousu.html |
| | | ca | | | de | | | en | | | es | | | fr | | | it | | | nl | | | no | | | pl | | | pt | | | ru | | | ro | | | fi | | | sv | | | tr | | | vo | | |
| |  |
| Merenpinnan nousu[1] (mm) | ||
|---|---|---|
| Nousun lähde | 1961–2003 | 1993–2003 |
| Lämpölaajeneminen | 0,42 ± 0,12 | 1,6 ± 0,5 |
| Jäätiköt ja mannerjäät | 0,50 ± 0,18 | 0,77 ± 0,22 |
| Grönlannin mannerjäätikkö | 0,05 ± 0,12 | 0,21 ± 0,07 |
| Etelämantereen mannerjäätikkö | 0,14 ± 0,41 | 2,8 ± 0,35 |
| Havaittu nousu | 1,8 ± 0,5 | 3,1 ± 0,7 |
Merenpinnan nousu on merenpinnan tasossa tapahtuva kasvu. Merenpinta on noussut noin 130 metriä 18 000 vuotta sitten olleen viimeisen jääkauden jälkeen. Merenpinnan taso on kuitenkin pysynyt suhteellisen samana 1800-lukua edeltäneet noin 3000 vuotta. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että merenpinta nousee tällä vuosisadalla 18–59 senttimetriä ilmaston lämpenemisen seurauksena.[2]
Sisällysluettelo |
muokkaa Nousuvauhti
Vuosina 1961–2003 merenpinta nousi keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Vuosina 1993–2003 nousunopeus nousi 3,1 millimetriin vuodessa. Nousunopeuden kiihtyminen johtuu osittain jäätikköjen ja mannerjäiden sulamisen kiihtymisestä.[2] Merenpinta nousi 1900-luvulla yhteensä 12–22 senttimetriä.[1]
Lapin ja Oulun yliopistojen tutkimusprofessori John Mooren mukaan (Journal of Geophysical Research 2008) nousuksi arvioidaan noin 1,5 metriä. Artikkeli julkaistaan lähiaikoina arvostetussa -lehdessä. Uusimpien arvioiden mukaan merenpinnan nousu on jäätiköiden sulamisesta johtuen kiihtynyt noin neljään millimetriin vuodessa, mikä voi tarkoittaa 1–2 metrin nousua vuoteen 2100 mennessä.[3]
Coloradon yliopiston Science-lehdessä vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan merenpinta voi nousta 80-200 cm vuoteen 2100 mennessä. IPCC:n arvio on 60 cm huomioiden vain jäätiköiden sulaminen. Coloradon tutkimuksessa huomioitiin ensi kerran myös jäätiköistä lohkeava jää. Metrin merenpinnan nousu uhkaisi miljoonia ihmisiä rannikkoseuduilla, kuten Florida ja Bangladesh.[4]
muokkaa Lämpö ja tilavuus
Vuodesta 1961 lähtien tehtyjen mittausten perusteella meret ovat imeneet 80 % ilmaston kohonneesta lämmöstä ja merien lämpötilat ovat nousseet ainakin 3000 metrin syvyydeltä. Meriveden tilavuus kasvaa sen lämmetessä, mikä nostaa merenpintaa. Jäämassojen kuten jäätiköiden nopea sulaminen vaikuttaa niin ikään kiihdyttävästi merenpinnan nousuun. Viime aikoina myös Grönlannissa ja Etelämantereella tapahtuneet jäävaippojen pienenemiset ovat erittäin todennäköisesti vaikuttaneet merenpinnan nousuun.[5]
muokkaa Historia
Viime jääkauden lopulla merenpinnan nousu oli ajoittain huomattavasti nopeampaa: 14,7–14,2 tuhatta vuotta sitten tapahtuneen 1A-sulamisvesipulssin aikana viisi metriä vuosisadassa.[6]
 Merenpinnan nousu viimeisten 9 tuhannen vuoden aikana. Ennen 1800-luvulla alkanutta nousua merenpinnan taso on pysynyt samana noin 3000 vuotta. |
 Merenpinnan nousu viimeisten 24 tuhannen vuoden aikana. |
muokkaa Katso myös
muokkaa Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 IPCC AR4, Osa 1
- ↑ 2,0 2,1 Ilmastonmuutos v. 2007: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille 19. huhtikuuta 2007. IPCC. Viitattu 6. heinäkuuta 2007.
- ↑ Merien pinnan arvioidaan nousevan jopa yli metrin 18. tammikuuta 2008. YLE uutiset. Viitattu 19. tammikuuta 2008.
- ↑ Tutkijat: Merenpinta nousee arvioita enemmän, Helsingin Sanomat 8.9.2008 B1
- ↑ IPCC AR4, Osa 1
- ↑ Jody Webster et al.: Drowning of the −150 m reef off Hawaii: A casualty of global meltwater pulse 1A? 249–252. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)