Megaliitti.html

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Toivottoman sekava esitys

Megaliittirakennelma Ranskassa

Megaliitit ovat esihistoriallisella ajalla tehtyjä suuria kivirakennelmia. Ne saattoivat olla yksittäisiä pystykiviä, kiviryhmiä, kivikammioita tai erillään seisovista pystykivistä koostuvia ympyröitä. Megaliittikivet saattoivat olla metrien läpimittaisia ja painaa kymmeniä tonneja. Tästä tuleekin megaliittien nimi, yhdyssana kreikan sanoista megas suuri ja lithos kivi. Megaliittihaudoille on tyypillistä niiden suuri koko, niissä käytettyjen kivien suuri koko ja joukkohautaukset. Tavallisimmin megaliiteista puhuttaessa tarkoitetaan Länsi-Euroopan megaliittirakannelmia. Kiviä siirreltiin muun muassa suurten tukkien ja köysien avulla. Vastoin joidenkin kirjailijoiden väitteitä, on tehty kokeita joissa suuriakin kiviä on onnistuttu siirtämään ihmisvoimin.

Tunnetuin megaliittirakennelma on Stonehengen pystykivikehä Etelä-Englannissa. Muita ovat Carnacin pystykivet eli menhirit Bretagnessa Ranskassa, ja New Grangen käytävähauta Irlannissa. Niin sanottujen korkeakulttuureiden kivitöitä ei katsota megaliiteiksi.

muokkaa Yleistä megaliiteista

Megaliittirakennelmat ovat alkujaan kivikautisia hautoja ja temppeleitä. Perinne jatkui vielä pronssikaudellakin. Suurten megaliittisten hautojen uskotaan olevan päälliköiden hautoja.^lähde?

Monien hautojen ympäriltä maa on kulunut pois, ja jäljelle on jäänyt pelkkä suurista kivistä koostuva hautakammio, paasiarkku tai dolmen.

Megaliittirakennelmat ovat yleensä melko karkeatekoisia, kiviä ei ole hiottu, mutta silti niiden kiviä on työstetty.^lähde? Poikkeuksena tästä on Maltan Tarxienin temppeli jossa on käytetty laattamaisia, hiottuja kiviä. Perinteiset megaliitit eivät esitä mitään,^lähde? Sardinian megaliitit esittävät esimerkiksi sotureita.

Megaliitteja on ainakin 50 000, Britteinsaarilla on 9000 megaliittipaikkaa ja Ranskassa 600 kivirivistöä. Megaliitteja on hävitetty ahkerasti, kun ihmiset ovat asuttaneet Länsi-Eurooppaa ja raivanneet tilaa pelloille, taloille ja teille.

Megaliittikauden maanviljelijäyhteisöissä asutus lienee ollut melko tiheää.^lähde? Megaliitteihin liittyi päällikkökuntia, joissa asui jopa tuhansia asukkaita.^lähde? Megaliitteja rakennettiin Euroopassa jo 4800 eaa., ennen Kheopsin pyramidia, joka rakennettiin noin 2600 eaa. Huippuunsa Euroopan megaliittikulttuuri kehittyi Irlannissa ja Ranskassa noin 3500-3000 eaa. Joskus aiemmin megaliitteja on väitetty 700-luvulla saapuneiden kelttien rakentamiksi, mutta tämä ei pidä paikkaansa.^{kenen mukaan?}

Megaliitit on kytketty muun muassa härkäkulttiin ja muihin vuodenaikojen vaihteluihin liittyviin uhraustapahtumiin. Megaliitit liittyvät löydöistä päätellen maanviljelyyn, hiottuihin kivikirveisiin ja pyöreisiin patamaisiin saviastioihin. Megaliitit näyttävät kehittyneen muista hauta- ja rakennelmatyypeistä. Uskotaan ensimmäisten kehien olleen puisia.^lähde? Megaliittihautojen edeltäjissä oli vain joitain niiden piirteitä. Megaliitteja tehtiin alussa työstämättömistä kivistä jotka saatiin paikalta, myöhemmin kiviä muotoiltiin jonkin verran ja kuljeteltiin kymmenien kilometrien päähän.

Joidenkin tutkijoiden mukaan Länsi-Euroopan megaliittiperinne voi ammentaa ainakin osin juurensa varhaisemmasta mesoliittisesta perinteestä, joka säilyi pisimpään juuri Atlantin rannikolla.^{kenen mukaan?} Tähän vanhaan perinteeseen sekoittui neoliittista maanviljelyperinnettä, ja niinpä magaliittikulttuuri sai alkunsa. Megaliitteja lienee rakentanut monta eri kansaa, vaikka magaliittiset haudat muistuttavat eri alueilla toisiaan.

Megaliittikulttuuri näyttää levinneen monesta paikallisesta keskuksesta käsin.^lähde? Näitä keskuksia on Portugalissa, Pyreneiden niemimaalla, Tanskassa jne. Eri megaliitteihin liittyvät perinteet lienevät kehittyneet eri suunnissa. Esimerkiksi megaliittien koristeaiheita tavataan Atlantin puoleisessa Euroopassa Portugalissa ja Bretagnessa. Kivikehiä löytyy enemmän painottuen Keski-Eurooppaan, Italiaan, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin.

Megaliittikulttuurin loppu liittynee sotaisan indoeurooppalaisen vasarakirveskulttuurin saapumiseen Länsi-Eurooppaan noin 2100-1300 eaa.

muokkaa Tunnetuimmat megaliittipaikat ja megaliittityypit

muokkaa Megaliittilajit yleisesti

Erilaisia megaliittityyppejä. Osalla ei ole suomenkielistä nimitystä:

Dolmen (kymrin kielellä cromlech): Pystykivien päällä on kivi tai kiviä, jolloin muodostuu hautakammio.
Menhir: Yksittäinen pystykivi.
Ortostaatti: Pystylaatta, joka on suuremman rakennelman osa.
Kivikehä pystykivistä rakentuva rengasmainen aukio, jossa voi olla kiviä.
Kivirivi peräkkäisiä kiviä.
Kivilaiva pystykivistä rakennettu kuvio, jonka asettelu muistuttaa ylhäältä katsoen laivaa.
Taula: Yksi kivi, jonka päällä on vaakakivi, jolloin muodostuu T.
Triliitti: Kaksi pystykiveä kannattelevat yhtä vaakakiveä (engl. lintel), jolloin syntyy porttia tai riemukaarta muistuttava rakennelma, jollaisia on esimerkiksi Stonehengessa.
Maakumpu Esim. rintaa, kirvestä tms. muistuttava maakumpu, jonka muodon näkee vain ylhäältä. Kummut liittynevät megaliittiseen kulttuuriin.

muokkaa Magaliittihaudat: dolmenit, paasiarkut ja käytävähaudat

Megaliittihaudat olivat tyypillisesti kumpumaisia joukkohautoja, jotka ovat kooltaan suuria, ja joiden rakentamisessa on käytetty suuria kiviä. Haudat sijaitsevat muiden megaliittirakennelmien lähellä.

Monien megaliittihautojen ympäriltä ovat maa ja pienet kivet kuluneet pois, ja hautakammio seisoo paljaana. Paljas hautakammio voi olla dolmen, muutaman pystykiven kannattelema laattakivi. Toiset paljaat hautakammiot, paasiarkut ovat suurista kivistä koottuja kammioita. Käytävähautojen sisin osa on kivistä ladottu valeholvi.

Haudat kehittyivät ajan mukana. Skandinavian eteläosaan ilmestyivät 3600 eaa. karkeat paasiarkut, mutta myöhemmin 3300 eaa. suuret, taidokkaasti tehdyt käytävähaudat. Temppeleitä tai seremoniakeskuksia ovat yksittäiset pystykivet menhirit, kivikehät ja kivirivistöt.

Tunnetuin käytävähauta on New Grangen käytävähauta Irlannissa. Dolmenit olivat paasihautoja, jotka monesti kuorrutettiin hautakummulla. Luultavasti kiviä käytettiin sen varmistamiseen, että vainaja pysyisi haudassaan.

muokkaa Menhirit

Suuria pystykiviä, menhireitä on suurissa rivistöissä Normandian niemimaalla Carnacissa Ranskassa ja tuhansissa muissakin paikoissa. Tunnetuin suuri menhir Locmariaquerin menhir Ranskassa painaa 350 tonnia ollen 20,30 metriä pitkä.^lähde? Menhir on hajonnut neljään palaan ehkä salaman iskun takia tai ehkä ihmiset ovat hajottaneet sen.^{kenen mukaan?}

muokkaa Kivikehät

Megaliitteja ovat myös suurista kivistä kootut ympyrät, joista tunnetuin on Stonehenge Englannissa noin vuosilta 3000—1000 eaa. Stonehengeen liittyy myös ympyränmuotoinen maavalli. Stonehengen ympäristössä on muita megaliitteja. Aikoinaan Stonehengessä oli puisia rakennuksia. Megaliittikehiä on Britteinsaarilla, Länsi-Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa Tonavan varrella ja myös Italiassa.

Englannissa on hyvin tunnettu Stonehengen kivikehä (cromlech), jossa on hevosenkengän muotoinen kehä, ympyrän muotoinen kehä ja maavalli. Melko tunnettu on myös Aveburyn kivikehä jossa oli aluksi 100 kiveä. Se sijaitsee Avebury Hills -nimisen kylän kohdalla melko lähellä Stonehengeä. Skotlannin pohjoispuolella Orkneysaarilla on valtava kivikehä Brogarin rengas. Tyypilliseen kivikehään liittyy sen ulkopuolella oleva kaivanto ja valli, sekä kivikehän ulkopuolella on suuria yksittäisiä menhireitä. Kivikehiin vie tyypillisesti kujia, avanueita, joita monesti reunustavat maavallit ja/tai menhirit, pystykivet. Kivikehien sisällä voi olla pienempiä pystykivistä koottuja hevosenkenkiä tai kivikehiä, tai muita kivisiä rakennelmia.

muokkaa Irlannin käytävähaudat

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

muokkaa Megaliittien rakentaminen

Magaliittihaudan rakennusvaiheet.

Ei ole säilynyt varmoja tietoja megaliittien rakentamistavoista. Monien magaliittirakennelmien rakenne kertoo kiinteästä, suunnitellusta rakennuskaavasta.^{kenen mukaan?} Joissain Stonehengen kivissä näkyy kyhmyjä, jotka näyttävät olevan kiven pystytykseen liittyviä tukipisteitä.^{kenen mukaan?} Uskotaan, että megaliitteja rakennettiin suurin miesjoukoin, ehkä käyttäen apuna köysiä ja rekiä, jotka liikkuivat liukastetulla alustalla.^lähde? Miehet vetivät kiviä reillä. Kiveä muovattiin muun muassa polttamalla kuumaksi ja haurastuttamalla vedellä. Maata kannettiin ehkä koreilla magaliittihautojen päälle. Yksi ihminen saattoi kantaa maata ehkä kaksi tonnia vuorokaudessa, ja suuressa kummossa pystyi olemaan jopa 100 000 tonnia maata.^lähde?

muokkaa Megaliittien sijainti

Eri megaliittikulttuuriin liittyvät perinnetyypit (kivikehät, koristelu jne.) näyttävät levinneen eri keskuksista käsin.

Megaliitteja on löydetty eniten Länsi-Euroopasta nimenomaan Atlantin rannikolta noin vuosilta 4800-2600 eaa. Megaliitteja alettiin rakentaa tänne pian maanviljelyn saapumisen jälkeen neoliittisen ajan alussa. Tuon ajan yhteiskunnat olivat päällikkökuntia, joissa monta kylää oli liittynyt yhteen.

Megaliitteja on Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Pohjois-Saksassa, Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa, Espanjassa, Portugalissa, Maltalla, Korsikalla, Sardiniassa ja Italiassa. Niitä on myös Gibraltarin salmen eteläpuolella Afrikassa esimerkiksi Tunisiassa ja itäisessä Algeriassa. Myös Mykenen kulttuurin rakennelmia on tehty suurista kivistä. Megaliitteja löytyy muualtakin kuin Euroopasta, esimerkiksi Palestiinasta, Intiasta ja Kolumbiasta. Tunnettuja suuria kivitöitä ovat Pääsiäissaarten patsaat.

Eurooppa
- Länsi-Eurooppa, lähinnä Atlantin rannikko
- Bulgaria
- Malta: esimerkiksi Ħaġar Qim, Tarxien, Ġgantija, Ħal-Saflienin hypogeum, Mnjadra
Afrikka
- Marokko
- Algeria
- Senegal
- Ghana
- Etiopia
- Madagaskar
Aasia
- Palestiina
- Kaukasus
- Jemen
- Intia, Decca
- Pakistan
- Kashmir
- Himalaja
- Tiibet
- Mantšuria
- Kiina
- Korea
- Japani
- Malesia
- Borneon saari Indonesiassa
Lisäksi Etelä-Amerikassa, Kolumbiassa on megaliitteja muistuttavia rakennelmia, mutta kulttuurillisesta sukulaisuudesta ei ole tietoja^lähde?

muokkaa Megaliittiuskonto

Megaliittien on sanottu liittyneen maaäidin palvontaan.^lähde? Uskottiin, että kuoltuaan ihminen palasi äitijumalattaren kohtuun. Äitijumalat oli siis elämän antaja ja ottaja. Hautakammion muoto viittaa joissain tapauksissa maaäitiin (viisi kammiota kuviona, joka muistuttaa ihmistä).^{kenen mukaan?} Megaliiteista löydettyjä kuvioita kuten sahalaitaa ja kolmiota esiintyi myöhemmin äitijumalattarien pienoissavipatsaissa. Kuoltuaan ihminen haudattiin, ja ajan kuluttua luut pantiin seremonioissa megaliittihautaan. Muistumia tästä tavasta on säilynyt myöhemmissä perinteissä.^lähde? Megaliiteilla lienee myös ollut tarkoitus estää vainajaa kummittelemasta.^{kenen mukaan?} Iso kivi pantiin haudan eteen.

Megaliittien uskotaan liittyvän vuosittaisiin juhliin, joissa uhrattiin viljaa, työkaluja, eläimiä ja ehkä myös ihmisiä. Näihin juhliin on saattanut liittyä seksuaalisia menoja.

Megaliittiajan hautauksille on ollut tyypillistä joukkohautaus. Uskotaan joidenkin hautausten liittyvän uhrimenoihin tai jopa kannibalismiin.^{kenen mukaan?} Megaliittihautauksissa näkyy monesti merkkejä ruumiin hajottamista luihin, tai raajojen silpomisesta pois. Joissakin hautauksissa näkyy selviä väkivallan merkkejä. Luiden irrottelu toisistaan liittyy ikivanhaan hautausperinteeseen. Megaliittiaikojan uskonnosta voidaan tehdä päätelmiä myöhempien aikojen löydöistä ja perinteistä.^lähde? Hautakummun arvellaan olevan kohdun vartauskuva.

muokkaa Megaliittitaide

Megaliiteille tyypillinen koristeluperinne, johon kuuluu muun muassa spiraaliaiheita, on levinnyt vain läntiseen Eurooppaan. Sen kanta-alueita näyttävät olevan Portugali ja Länsi-Ranska, ja sitä tavataan myös Englannissa ja Pohjois-Saksassa. Megaliitteihin kaiverrettujen kuvioiden arvellaan liittyvän siellä suoritettuihin uhraus- ja muihin rituaaleihin.^{kenen mukaan?} Kolmiokuvio esittää kirvestä, U-kuvio ehkä uhriastiaa.^{kenen mukaan?}

Moniin megaliitteihin on kaiverrettu erilaisia abstrakteja kuvioita.

Spiraali, kolmoisspiraali
Kolmio: kirves tai keihäänkärki?
Monia kolmioita
Sahamainen kuvio (siksak)
Kalanverkkokuvio
Samankeskisiä ympyröitä
Soikiomainen suorakaide, monta samankeskistä, kolme pistettä keskellä.
Kuppimainen kuvio
Puoliympyräkuvioita
Hevosenkekäkuvioita
Äitijumalatar
Viljantähkä
Aurinko tai silmä (ympyrä, josta lähtee säteitä, ympyröity)
Ruumiinosa: esimerkiksi jalka
Luku kolme näyttää esiintyvän monissa kuvioissa. Se on myös hautakammion haarojen luku.

muokkaa Megaliittien synty ja kehitys

Euroopan megaliittialueet.

Pääartikkeli: Megaliittien synty

Megaliiteille ovat tyypillisiä suuret kivet, monumentaalisuus ja joukkohaudat. Varhaisimmat megaliitit olivat osin suurista kivistä tehtyjä hautoja Ranskan rannikolla ja Espanjassa noin 4800-4500 eaa. Suuria megaliitteja alettiin tehdä vasta vuosituhannella 4000-3000 eaa.

Megaliittien synnyn käsitetään usein liittyvän neoliittisen maanviljelyn saapumiseen mesoliittisen metsästyskulttuurin alueelle. Maanviljely saapui Länsi-Eurooppaan etelästä ja idästä. Esimerkiksi Ranskan Bretagnessa Välimeren suunnasta tullut sydänsimpukkakeramiikkaa valmistanut kansa ja idästä tullut nauhakeramiikkaa suosineet heimot toivat maanviljelyn alueelle suunnilleen samoihin aikoihin. Megaliitteja on alettu rakentaa joillain alueilla hieman ennen karjanhoidon tai maanviljelyn saapumista.^lähde? Megaliittikulttuuri näyttää Bretagnessa olevan mesoliittisen ja neoliittisten kulttuurien sulautuma.^{kenen mukaan?}

Magaliittihaudat kehittyivät asteittain muista hautatyypeistä mesoliittisen ajan lopulla neoliittisen kulttuurin ollessa jo voimissaan Itä-Euroopassa ja levittäessä vaikutteitaan, esimerkiksi saviastiatyylejään, länteen. Megaliitit ovat voineet levitä Euroopassa osittain maitse, osittain meritse.

Myöhäinen nauhakeramiikka levisi nopeasti pohjoiseen Keski-Eurooppaan Tonavan yläjuoksua pitkin joskus 5300-5000 eaa., saapuen Saksaan ja Ranskaan Hinkelstein-ryhmänä 5000-4850 kalibroitua eaa. Tämä näkyy Treburin haudoissa. Varhaiseen megaliitteja edeltävään aikaan osuu myös La Hoguetten ryhmä, jonka oletetaan saaneen vaikutteita Välimereltä.^{kenen mukaan?}

Maanviljely ei ensi vaiheessa levittäytynyt megaliittien painopistelaueelle, lännimpänä se levisi Pariisin altaaseen. Tulevalla megaliittialueella jatkui mesoliittinen perinne. Megaliittialueella esiintyi suuriakin kulttuurieroja. Monet Keski-Euroopan kulttuurit tuhkasivat vainajansa, mitä megaliittikulttuurin piirissä ei tehty.^lähde?

Myös myöhäiseksi Lengyelin kulttuuriksi joskus sanottu Suppilopikarikulttuuri, joka rakensi pitkäkumpuhautoja ja pyöreitä ja kartiomaisia kumpuhautoja Pohjois-Saksassa, ja myöhemmin myös tyypillisiä megaliitteja pohjoisella olinalueellaan.Monesti pyöreästä neliömäiseen olevat kummut yhdistyivät pitkiksi soikeiksi kummuiksi. Kumpujen ympärillä ja sisällä olevat puiset rakenteet korvattiin Skandinaviassa, Saksassa, Alankomaissa ja Puolan osissa kivellä.^[1]

Myöhemmin megaliittikulttuuria kannattelivat kivikautinen kellopikarikulttuuri ja Saksassa muun muassa Wartbergin myöhäisneoliittinen kulttuuri.

Megaliittikulttuurin loppu liittyi vasarakirveskulttuurin saapumiseen.

muokkaa Aikajana

Megaliittikulttuuri kukoisti noin 4800-2200 eaa.

Alla megaliittien ajoituksia, jotka perustuvat muun muassa radiohiilimenetelmään ja termoluminesenssimenetelmään.

muokkaa Mahdollisia megaliittien mesoliittisia edeltäjiä

n. 8000-7000 eaa. Toteemipaaluja Stonehengen pysäköintialueella.

5800 eaa. Puinen pylväs myöhemmällä Irlannin Carrowmoren megaliittipaikalla.

muokkaa Neoliittinen kivikausi

n. 5000-4500 eaa. Varhaisimmat megaliitit Portugalissa, Ranskan Bretagne, Galacia ja ehkä irlannissa

n. 4800 eaa.: Varhaiset megaliitit Ranskan Bretagnessa Barnenezin hauta ja Iberian niemimaan Évora ja Mourdo. Tämä oli neoliittisen ajan eli kivikauden maanviljelyvaiheen alkua.

n. 4000 eaa.: Tanskan Bretagnen (Carnac), Iberian niemimaan (Lisbon), Keski- ja Etelä-Ranska, Korsika, Englanti ja Wales.

n. 3700 eaa.: Irlannin Knockiveagh ja muualla

n. 3600 eaa.: Maltan Ġgantijan temppeli

n. 3600 eaa.: Maltan Mnajdran temppeli

n. 3600 eaa.: Englannin Maumbury Rings ja Godmanchester.

n. 3500 eaa.: Iberian niemimaan Málaga ja Guadiana, Irlannin (lounainen), Ranskan Arles ja Pohjois-Ranska, Sardinia, Sisilia, Malta (ja muualla Välimerellä, Koillinen Belgia ja keskinen ja lounainen Saksa.

n. 3400 eaa.: Irlannin Newgrange), koillinen Hollanti, pohjoinen Saksa ja Tanska.

n. 3200 eaa.: Maltan (Ħaġar Qimin temppeli

n. 3150 eaa.: Maltan Tarxienin temppelit

n. 3000 eaa.: Ranskan Saumer, Dordogne, Languedoc, Biscay ja Välimeren rannikko), Iberia (Los Millares), Sisilia, Belgia (Ardennes), ja Orkney, niin kuin myös ensimmäiset henge:t (ympyränmuotoiset kaivannot) Britanniassa.

n. 2800 eaa.: Megaliittisen Suppilopikarikulttuurin huippu Tanskassa ja Stonehengen rakentaminen

muokkaa Kivi-kuparikausi eli kalkoliittinen kausi

n. 2500 eaa.: Ranskan Bretagnen Le Menec, Kermario ja muita, Italian Otranto, Sardinia, ja Skotlanti (koillinen), ja megaliittisen kellopikarikulttuurin huippu Iberiassa, Saksassa, Irlannissa, Britanniassa jossa tehtiin uusia rakennusvaiheita Stonehengen kivikehään.. Kellopikarikulttuuri korvautui aikaa myöten kivi-kuparikauden kulttuurilla.

n. 2400 eaa.: Megaliittinen kellopikarikulttuuri vallitsi Britanniassa, ja satoja kivikehiä rakennettiin Britteinsaarille näihin aikoihin.

Noin 2200 eaa. magaliittikulttuurin heikkeneminen luultavasti uusien pronssikautisten valloittajien muun muassa vasarakirveskansan takia.

muokkaa Pronssikausi

n. 2000 eaa.: Ranskan Bretagnen Er Grah, Italian Bari, Pohjois-Sardinia, ja Scotlannin Callanish.

n. 1800 eaa.: Italian Giovinazzo.

n. 1500 eaa.: Iberian Alter Pedroso ja Medons da Mourela.

n. 1400 eaa.: Egtvedin tyttö haudataan Tanskassa, ainoita tuolta ajalta säilyneitä niin hyviä haudattuja ruumiita.

n. 1200 eaa.: Merikansat pyyhkivät megaliittisen tradition Välimeren seudulta ja muualta valloitus- ja ryöstöretkillään.

muokkaa Galleria

Pääsiäissaarten Moai-patsaita Rano Rarakussa.	Almendres Cromlechin menhireitä.	Eteläisen tyylin magaliittihaudan lakikivet Guam-rissa, Jeollabuk-dossa, Koreassa.	Alen kivet Kåsebergassa, noin 10 km Ystadista itään, Ruotsissa.
Bryn Celli Ddu	Talaiot Mallorcassa.	Mörön Mongolia.